Tervehdys to everybody!
Kivoja ja vahemman kivoja hetkia on mahtunut tahan valiin aika monta. Sucressa ennen lahtoani menin tosiaan varjoliitelemaan(paragliding in english) Sucren upeissa vuoristomaisemissa. Vaikka edellisena iltana ajauduin bolivialaiseen yokerhoon soluttauduin aika hyvin noin 10 ylipirtean norjalaisen ryhmaan. Yritin jopa kommunikoida heidan kanssa maammme toisella virallisella kielella mutta aivan turhaa oli se. Tama lentaminen oli siis todella kivaa vaikkakin juuri kun oma vuoro tuli niin tuuli jotenkin heittaytyi vaikeaksi ja sain vain n. 10 minuutin lennon ja ei niin tasaisen laskeutumisen joen penkkaan :) ei tullut kuin kaksi tai kolme mustelmaa jalkoihin ja kasiin, nyt on siis mukavasti symmetrisesti ruhjoutunut kroppa sen kaivoskierroksenkin jalkeen.
Kuvassa olen lentovalmiina (harvinaisen epaonnistunut otos) tyylikkaan mustissa vaatteissa.Vasymys taman aktiviteetin jalkeen oli aivan uudella vasymyksentasolla ja oloa ei helpottanut se etta edessa oli 14tunnin korottely Bolivian paakaupunkiin La Paziin. Bussissa oli hyvin epamiellyttavaa jo ilman vieressa istuvaa papparaista jonka mielesta oli hirmu hauskaa keskustella minun kanssa(?!) Bolivian tamanhetkisesta moraalisesta alennustilasta johon maa on kuulemma ajautunut uuden presidentti Evon ja hanen ryhmalaistensa johdosta..huokaus!!
Briefly in English: I went paragliding (nice) with 10 over cheerfull norwegians after a night out in a Bolivian nightclub (hence the lovely appearance in the picture). After that activity i spent 14 hour in a buss (to la paz) sitting next to a grumpy old man who insisted on talking about the deterioration of the Bolivian people with me for hours(not nice.)
Bolivian paakaupungissa La Pazissa kiertelin yhteensa noin 6 tuntia ennen kuin lahdin toisella bussilla Titicaca jarvelle. La Paz ei ollut ihmeellinen, yllattavaa oli kuitenkin sen siisteys ja vaarattomuus. Vaarattomuuteen voi kylla vaikuttaa se etta saavuin kaupunkiin sunnuntaiaamuna kello 06.40. La pazista lahdin iltapaivalla Cobacabanaan joka ei siis ole Rio de janeiron upea biitsi vaan pieni hyvin aklottavan turistinen tuppula Titicaca jarven rannalla Bolivian ja Perun rajan tuntumassa. Matkalla Cobacabanaan aloin jo sairastua. Kurkku oli kipee, varpaat ihan jaassa, kylmanvaristyksia ja muutenkin olo oli harvinaisen nihkea. Kun Paasin tuppulaan menin hotelliin ja samantien nukkumaan. Aamulla lahdin Isla del Solille jo valmiiksi hyvin vasyneena. Jarvella satoi ja tuuli oli kova, istuin veneessa ja toivoin etta olisin lampimassa(omassa) sangyssa jossa joku (kuten aiti) karraisi kaakaota sankyyn.. sita miettiessa laiva saapui satamaan ja kiersin muiden turistien kanssa saarta kavellen hyvin hengastyneena (korkeuksissa taas oltiin n. 3800m) ylos ja alas kukkulalta toiselle. Sadalta tuntuvien tuntien jalkeen istuin taas veneessa matkalla tuppulaan haaveillen saunasta. Saari ja koko jarvialue on todella hieno (kuvista nakee sitten), alkaa ymmartako vaarin, olo oli vaan niin nuutunut etten saanut tuostapaikasta kauheasti mitaan irti.
In English: Went to La Paz which was no big deal, clean though. On the same afternoon I went directly to Cobacabana which is inthe border of Bolivia and Peru just on the coast of lake titicaca. I fell sick on the way to Cobacabana which was not impressive at all with all its tacky tourist shops and "elegant" restaurants. The lake itself and the islands there were amazingly beautifull but as i was feeling less great i couldn't really enjoy it to the maximum. Luckily i had checked into a hotel where i could sleep and try to heal myself.
Cobacabanalta lahdin Perun puolelle Cuscoon. Bussimatka oli taas aika painajaismainen. Takanani istui noin 7 perulaisnaisen muodostama ryhma joilla kaikilla oli ehka 5 iiiisoa kassia taynna rojua mita ne sitten yrittavat myyda toreilla. Muutamaan otteeseen poliisi pysatti bussin tuli sisaan ja takavarikoi naisten kapsakkeja heidan vastusteluista huolimatta. Bussin etuosassa taas oli ilmeisesti perulainen poikaporukka jotka ryyppasivat ja melusivat koko matkan eli noin 7 tuntia joka aluksi tuntu lyhyelta matkalta (ei todellakaan ollut sita!) No loppuhyvin kaikki hyvin eli paasin Cuscoon menin hostelliin ja nukuin. Seuraavana paivana menin yhdeksi paivaksi hotelliin jossa nukuin koko paivan lampiman peiton alla ja vihdoin toivuin titicacataudistani.
Macchu Picchulle menin 6.paiva ja vietin siella jylhissa maisemissa koko paivan. Olihan se mahtava naky! Harmi vain etten ollut ihan 100% kunnossa ja jokainen pienikin nousu aiheutti yskanpurkauksen ja nenanvuotoa ja tottakai hurjaa hengastymista. En siis uskaltanut/viitsinyt/jaksanut nousta tuolle kuvassa olevalle vuorelle vaikka teki mieli kovasti. Mita kuitenkin jaksoin tehda oli laskeutua vuorelta alas kylaan mista juna lahti takaisin Cuscoon. Laskeutumiseen meni minulta tunti ja nyt tuon urakan tuntee aika kivuliaasti reisissa ja pohkeissa.
Miinuspuoli tuossa Macchu picchussa on se etta siella on niiiiin paljon turisteja ja mikapahinta, jenkkilaisia elakelaisjoukkoja. Niita piti aika paljon vaistella ja odotella vuoroa tietyille paikoille. Mutta mutta, olihan se hienoa! Kallista ku mita mutta ymmartaahan sen, se on todella suosittu nahtavyys. Onneksi sain omalla amk-opiskelikortilla hyvan alennuksen :) se oli hyvin kiva yllatys! kuvassa siis varmaan se kuuluisin nakyma alueelle.
Briefly in English: After Cobacabana I experienced once more a horrible buss ride to Cusco in peru. Behind me group of 7 peruvian women with huge amounts of packages bags and stuff and in the front group of peruvian lads drinking and shouting. It was supposed to be an easy 7hours but no no no.. I arrived safely to Cusco and the next day i spent in a nice hotel just sleeping and trying to ger well from the titicaca disease. on the 6th I went to the famous inca ruins of Macchu Picchu. Astonishing it was, too bad that i did not fell 100% yet and every rise causes coffing, sniizing and out of breathess. I really wanted to rise up to the mountain that you can see in the picture in the backgroung but didn't want to risk it.
The bad thing about Macchu Picchu was the amount of tourists and the price, luckily i had a discount with my finnish student card, yey :)
Nyt olen Cuscossa joka on aika viehattava mutta turistinen kaupunki. Kivaa taalla on hostelli jossa on mukavia ihmisia ja hauska ilmapiiri ja muutenkin kaupunki on mielenkiintoinen. Kavin yhdessa museossa ja kirkkokierroksellakin. Yritan olla ostamatta liikaa kivoja juttuja mutta se on hyvin vaikeaa koska taalla houkutuksia on liikaa. Eilen illalla lahdin muutaman muun matkailijan kanssa (huonetovereita hostellista) kanssa katsastamaan yoelamaa. Samaa meininkia kuin muissakin maissa, ei se kauheesti muutu, ihmiset vain muuttuvat.Tanaan menen viela pikkasen kiertelemaan ja katsastelemaan mita kaupungilla on tarjottavana.
Kuvassa Cuscon keskustaa Plaza De Armasilta..
Nyt siis odottelen bussin lahtoa Arequipaan jossa meinaan olla muutaman paivan ennen pitkaa matkaa Santiago De Chileen. Muutamat muut matkaajat ovat suositelleet menemista isolle kanjonille siella Arequipassa. Se on kuulemma paljon isompi kuin Grand Canyon jenkkilassa ja vaellus siella on kuulemma rankkaa mutta kaiken sen vaivan arvoista. Saa nahda miten kerkean, olen nimittain yhden paivan "myohassa"mun alkuperaisesta suunnitelmasta koska jotenkin taalla menee ajan ja paivien taju totaalisesti. Luulin toissapaivaseen asti etta olisin eilisessa :)
No niin eli en ole varma millon kirjoitan taas koska en usko etta Elinan kanssa Santiagossa tulee montaa "tyhjaa" hetkea taman kirjoittamiseen mutta never say never. Eli kuulemisiin taas!
English: Cusco is quite a charming but touristy city. What i've seen of it is nice and the hostel i'm has a relaxed athmosphere and nice people. I even went out with a couple of my dorm mates yesterday. In the city i-ve already done a museum and a church tour and I-m still planning ön sightseeing a bit before my buss goes to Arequipa. In arequipa i-mprobably going to go and see the big canyon close by there. Other travellers say that hiking up there is tough but worth all the effort so lets see if I have the time (and energy) to do it before starting my long buss ride to Santiago de Chile.
I-m not sure whether i get the chance to write this whilst in Chile cause I-ll be most likely busy hanging out in the city with Elina but never say never right. So to the next time again!!
Moikka mooooooiii!!
