25.9.2005
Hola, que onda? Heippa ja mitä kuuluu siis meksikolaisittain.
Kuvassa on ystävämme Paco jolla oli torstaina synttärit ja oltiin niitä juhlimassa Callegon de los Milagros nimisessä oikein kivassa ravintolassa. Juotiin ja syötiin hyvin ja oli kivaa. Perjantaina mentiin toisten kavereitten kanssa sellaseen hienoo lounge baariin nimeltä Inspiración ja siellä oli oikein kiva tunnelma ja hienot maisemat Tampicoon ja sen valoihin.
Lauantaina oltiin Marian kanssa ihan valmiinä menemään rannalla, rasvaukset oli tehty, bikinit päällä ja pyyhe kassissa.. suurinpiirtein olin jo laittanut korvatulpat ja uimalasitkin silmille valmiiksi:) Noh, mentiin ostamaan vettä läheisestä kaupasta ja myyjä nainen (joka myy mulle jo ihan luotolla jos rahat on jäänyt kotiin)sanoi että ette kai te tytöt ole menossa rannalle, ja me oltiin siinä ihan silleen että tottakai..no nainen sanoi siihen sitten että ei ei tytöt ei sinne voi mennä. Meri oli noussut ihan autotielle asti hurrikaani Ritan takia ja vesi oli likaista ja kauheen aaltoista. Siinä sitten Marian kanssa oltiin vähän että no höh!no sitten soitettiin meidän kaverille jonka kanssa oltiin menossa ja mentiin sitten vaan hengailemaan sen kämppään..vähän tyhmästi kävi kun ei päästy ottamaan meidän viikottaista rusketusta..mutta sellasta se elämä on..täynnä käänteitä!!
Mutta joo viikonloppu hujahti taas ihan kauheen nopeesti, mutta se on vaan hyvä koska Acapulco lähestyy!!Ollaan nyt kuultu monta kommenttia siitä ja kaikki sanoo aina samantien että Cancun on parempi, miks ette mee sinne? ja me ollaan aina että sí vamos alla en diciembre, eli mennään sinne joulukuussa. Kaikki sanoo että acapulco on kiva mutta siellä on kuulemma kauheesti mexico citystä porukkaa ja ei niin kivoja rantoja, noh me ei välitetä niistä jutuista vaan mennään ite paikan päälle katsomaan..
Hasta luego todos!!

21.9.2005
Mulle tuli sellanen oivallus että yleensä kun kirjoitteleen tänne blogiin niin valitan, ootteko saaneet sellasen kuvan että en pidä olostani täällä?Jos olette niin korjaan asian: Täällä on mukavaa!
Usein tulee sellanen olo että kaikki on kauheen vaikeeta ja outoa ja en tykkää siitä ja täällä haisee ja muuta, mutta se on vaan mitä tulee silleen päällimmäisenä mieleen. Todellisuudessa täällä on kauheen jännää kun täällä haisee ja kaikki on niin vaikeeta. Taksin ottaminen ja taksikuskin kanssa väitteleminen hinnasta on rasittavaa mutta en minä sellasta suomessa voi tehdä, jännää!! Joskus tuntuu myös että täällä kyllästyy, mutta jos oikein muistan niin mulla oli KAUHEEN tylsää jyväskylässäkin ja istuin mesessa juttelemassa Annalle joka oli viereisessä huoneessa, teen täällä ihan samoja juttuja kuin kotonakin. Nyt juttelen Nadian ja Marian kanssa mesessä ja ne on ihan tossa seinän vieressä,tää teknologia on kyllä hieno juttu:)
Tänään mulla on menossa hyvä päivä(koputan puuta kuitenkin) Kieli alkaa paranemaan ja huomaan että ymmärrän näitten tv-ohjelmiakin jo ihan hyvin, nekun on sitä kauniit ja rohkeat meininkiä meksikolaisella dramaattisuus otteella ja käänteissä ei pysy mukana ihan helposti..edistystä on siis tapahtunut!
Eilen keskustelin Jorgen kanssa(vuokraisäntä) mahdollisuudesta saada ruokareseptejä ja hän lupasi opettaa miten valmistaa salsoja kuiva chilestä jota aion tuoda suomeen ja miten tehdä mun lempiruokaa eli flautaseja..sitten suomessa kaikki saa sitten tulla kokeilemaan niitä!!

Mutta joo halusin vaan kirjoittaa kun mull aon positiivinen olo kaikesta täällä, valitan turhan usein ja pienistä asioista. Mutta en siltikään aio matkustaa kanabusseissa joissa ei ole ilmastointia Jupe, se nyt vaan on tyhmää!!!
Palaan taas asiaan, seuraavalla kerralla saattaa taas tulla kauheeta valitusta mutta tiedätte nyt että asia ei ole ihan niin miltä se kuullostaa.. :)

18.9.2003
Ja mitäköhän mun elämään nyt kuuluu..hmm eipä kummempaa. Mun elämäs ei aina ole mielenkiintoista ja täynnä loistavia käänteitä.Ihan normaalia elämää Meksikossa vaan. Nyt on tosiaan kaksi kuukautta täällä noin vaan humpsahtanut ja nyt olen silleen sopeutunut tänne,ja elämä tuntuu menevän eteenpäin omalla painollaan.
Meksikon itsenäisyyspäivä oli 15.9 ja täällä on olltu kauheesti patrioottista meininkiä. Meksikoaiheista koristelua ja lippuja on kaikkialla ja telkkarista tulee ohjelma nimeltä Celebremos Mexico!joka esittelee menestyneitä meksikaaneja maailmalla ja ylistää meksikon kulttuuria. Mainoksista näkyy myös tämä hehkutus, on paljon mainoksia joissa on kiiltokuvamaisen kaunista ja ihmiset tuntuu olevan aina täynnä iloa ja naurua, katukuvat ovat siistejä ja autot kiiltelee..tosiasiassa asia ei ihan niin ole. Tampicossa on keskustassakin päällystömättömiä katuja ja kaikki kadut lohkeilevat enemmän tai vähemmän. Roskiksiakaan ei ole läheskään niin paljon kuin roskia..Tätä on Meksiko. Tavattiin viikonloppuna kaksi saksalaista tyttöä jotka olivat opiskelemassa Monterreyssa ja he kehuivat Tampicoa hyvin meksikolaiseksi, ja niin kai se on myönnettävä: Meksiko on aika nuhjuinen, mutta onhan koko maa vielä kehitysvaiheessa. Yhteen asiaan täällä on myös törmännyt nimittäin rasistisuus. Ihon värillä on täällä merkitystä, periaatteessa mitä vaaleampi sitä parempi. Mustat ja alkuperäisasukkaat ovat alakastia eikä meidän koulussa ole yhtään intiaani sukuista henkilöä, ainakaan en ole nähnyt. Leadership opettaja kertoo myös vitsejä siitä miten kukaan ei koskaan haluasi olla neekeri, sama opettaja myös kertoo todella seksistisiä vitsejä naisista ja haukkuu kaikki feministit miestenvihaajiksi. Macho kulttuuri on tiukassa täällä: naiset tekevät kotityöt ja tytöt asuvat kotona kunnes menevät naimisiin ja muuttavat aviomiehensä kanssa uuteen kotiin. Lisäksi Tampicossa miehet vauvasta vaariin jäävät tuijottamaan häpeilemättä ja vislaavat tai aukovat muuten vaan päätään kun minä ja Maria kävellään ohi, missä on tasa-arvo ja sivistyneisyys ihmiset!?Suuremmissa kaupungeissa(vähemmän meksikolaisissa)kuten Monterreyssä en juuri tätä havainnut,enemmän moderninpaa meininkiä..
No mutta se siitä paatoksesta taas, tuossa vieressä on kuvaa Byblos baarista jossa oltiin itsenäisyyspäivää viettämässä. Kuva on otettu juuri sillä hetkellä kun Presidentti Vincente Fox huutaa televisiossa että Viva Mexico!!!!ja kaikki huutaa takasin että VIVA!!!
Itsenäisyyspäivän traditio on siis että Presidentti julistaa presidentin linnasparvekkeelta isolle joukolle Mexico cityssä Vivaa kaikille ihmisille jotka taistelivat 1879 (tai jotain) sodassa konkistadoodeja vastaan ja saavuttivat itsenäisyyden. Myös kunnioitetaan vallankumousjohtajia ja tavallista kansaa ja ennenkaikkea meksikoa tietenkin. Ja sitten lopuksi presidentti kilkuttaa isoa kelloa, ihan hauska tapahtuma. Porukka oli ainakin ihan villinä baarissa kuten näkyy. Oltiin meidän naapurin Nadian ja hänen ystävien kanssa iltaa viettämässä juuri itsenäisyyspäivänä. Nadia on oikein mukava tyyppi ja toi mulle sellaisen perinteisen meksikolaishuivin kotikaupungistaan juuri äsken. Mukava tyttö, se jaksaa aina auttaa minua ja mariaa kielen kanssa.. ja se on yksi niistä harvoista ihmisistä joita ymmärrän aika sataprosenttisesti.
No mutta nyt palaan läksyjeni pariin ja lähden ehkä jopa pienelle kävelylle naapurustoon. Ei täällä mitään kunnon teitä ole mutta voihan sitä autotielläkin kävellä, aasejakin tulee joskus vastaan, ja tarkoitan nyt eläintä enkä ihmistyyppejä, vaikka kyllä niitäkin täällä näkee!

Jatkoa Monterreyihin...

Lauantaina mentii katselemaan kaupunkia..kierreltiin ja eksyttin monesti oppaamme Manolon kanssa mutta edelleen hauskaa oli..
Monterreyssä asuu paljon todella rikkait aihmisä ja opiskelijoita. Tecnologico Monterrey vai mikäs se olikaan on kauhean kallis yliopisto. Manolo osasi myös kertoa että ihmiset ovat hieman nokka pystyssä ja ovat kauhean ylpeitä kelloistaan ja autoistaan. Monterrey on myös yksi meksikon kalleimmista kaupungeista.

Tässä on kuvaa Macro plazalta ja koska oppaamme Manolo ei ole Monterreystä han ei osannut sanoa mikä on talon nimi. Kauheesti siellä oli vartijoita ovella ja viralliselta se näytti joten kuvittelisin että se on joku kaupungintalo tai joku..Ilmasto oli siellä aivan erilainen kun täällä Tampicossa. Monterreyssä ilma on kuivaa ja raikasta, ei siellä kylmä ollut ja olo oli miellyttävä koska ei tarvitsenut hikoilla koko aikaa ja olla juomassa litrakaupalla vettä. Lauantai iltana mentiin sellaseen kaljapanimoon istuskelemaan ja taytyy sanoa että ei se Corona ole ainoa hyvänmakuinen kalja täällä meksikossa. Paikkakin oli oikein kiva ja mulle tuli sellanen kiva kaupunkilaisolo siellä baarissa. Meksiko alkaa avautumaan mulle enemmän..

Sunnuntaina oli sitten poliisilaitoksen vuoro. Lauantaina ei menty sen takia koska ei oltu varmoja tarvitaanko kameran vakuutukseen virallinen poliisiraportti vai ei..no tottakai siihen tarvitaan..No poliisilaitokset on aina mukavia..istuttiin ihan mukava tovi siellä ja odoteltiin että hitaat meksikaani poliisiviranomaiset saa jotain aikaan..lopulta asiat sujui hyvin. Poliisi mies oli vitsikäs ja vaikka kaikki jutut ei aivan auenneet mulle niin sain miehestä aika rennon kuvan..sellasia ne poliisit on..
Kun päästiin poliisien kynsistä niin lähettiin vuoristoon.Eksyttiin matkalla tottakai mutta hauskaa oli silti..eksyttiin ihan kivoille alueelle jossa oli kaikilla porcshet pihallaja muurit upeiden talojen ympärillä..upeita taloja ja aivan mahtavat maisemat..kelpais mulle!
No mutta päämäärään päästiin eli Chipinqueen. Chipinque on sellanen näköala paikka ja virkistysalue jossa oli paljon pyöräilijöitä ja kiipeilijöitä. me mentiin vaan autolla ylös ja alas..eihän me nyt sentään niin hyvässä kunnossa olla, ei ei!!
Siellä oli kaunista ja paljon kauniita maisemia. Jos asuisin Monterreyssä niin haluasin mennä kiipeilemään sinne, mutt akun kerta asun tuppulassa nimeltä Tampico niin ei.
Kymmeneltä illalla lähettiin takaisin ja oltiin perillä 5 aamulla. Taksilla asemalta kotiin ja nukkumaan..ja sitten ysiltä ylös ja kymmeneltä kouluun..väsymys oli kova!!
Mutta nyt kun olen taas täällä kotona niin ajatus siitä että meksikossa on paaaljoon mukavampia paikkoja ei lämmitä. Päätettiin Marian kanssa että me lähetään Acapulcoon lomalle viikoksi ja otetaan aktiivisempi ote matkailuun..
Palaan asiaan tällä viikolla koska torstaina on Meksikon itsenäsyyspäivä ja siitä on varmasti paljon kerrottavaa ja näytettävää!!
Palaamisiin!!!

12.9.2005
Hola Hola!Tänä viikonloppuna olitiin Monterreyssä. Monterrey on Tampicosta 7 tunnin bussimatkan päässä pohjoiseen ja sisämaan suuntaan. Lähettiin tortaina yönä kello 12 ja nukuin sikeästi koko bussimatkan ja 7 aamulla oltiin sitten perillä. Monterrey on 3 miljoonan ihmisen kokoinen kaupunki ja minä pidin sitä suuresti. Meininki oli ihan erilainen kun Tampicossa joka nyt tuntuu aivan kauhean tasapainoiselta pikkukyläpahaselta. Monterreyssä oli hienoa se että siellä oli muitakin ulkomaalaisia ja ihmiset oli tottuneet siihen, joten siis säästyttiin mulkkailulta.

Meidän isäntänä toimi Elinan entinen kämppis, Manolo joka oli oikein mukava. Manolo on alunperin Tampicosta ja on asunut Monterreyssä vasta 3 kk joka selitti sen että hän aina onnistui eksymään kun ajeltiin autolla ja ei oikein osannut kerto amitään Monterreystä..hei mutta ei sillä ole mitään merkitystä..hauskaa oli.
Heti perjantaina jokusen tunnin nukkumisen jälkeen mentiin kiireen vilkkaan ostoksille..en löytänyt mitään mitä olin etsimässä mutta aina mukava fleece huppari löytyi, en voinut vastustaa..se oli sitäpaitsi oikein mukava bussissa kotimatkalla kun muuten olisi ollut kauheen kylmä..en kyllä usko että sillä on kauheesti käyttöä..mutta suomessa sitten!!

Perjantai iltana mentiin ulos Manolon ystävien kanssa ja hauskaa oli tosiaan siihen asti kun Marian laukku varastettiin!!!Juuri kun olin selvinnyt kahden vuoden takaisista laukkuryöstö muistoista niin se tapahtuu uudestaan. Me oltiin istumassa pöydässä ja maria antoi mulle sen laukun laitettavaksi siihen mun viereen baarituolille. No niin siinä sitten oltiin ja pidettiin ihan normaalisti hauskaa ja sitten nään kun joku mies kumartuu siihen mun tuolin viereen ja nappaa jotain lattialta..okei siinä vaiheessa ajattelin että hmm mitäköhän siellä lattialla oli ja miksi mies juoksee pois kovaa vauhtia(refleksit eivät toimi koskaan normaalisti baareissa, varmaan kaikki ymmärtää ettei me menty sinne baariin kuivin suin istumaan..ja nyt kun joku rupee sitten moralisoimaan että ei saa juoda ulkomailla baareissa niin kehottaisin pitämään ne mielipiteet ihan omina...Tämä pätee sinuun isi!!)
No niin eli katsoin sitten että kaikki oli minulla tallella ja huomasin että Marian laukku ei olltu enään siinä mun vieressä..se oli ilmeisesti tippunut maahan tuolilta jossain vaiheessa. No Manolo ja sen kaverit rupesivat sitten kyselemään henkilökunnalta laukun perään ja oltiiin siinä aika mieli maassa. No sitten yksi tarjoilija toi sen laukun ja sanoi että se oli läytynyt jostain..no meksikolaiseen tapaan manolo maksoi 100 pesoo löytäpalkkiota ja tarjoilija oli ihan hyvillään. Kaikki muu paitsi rahat ja kamera oli edelleen laukussa ja multa pääsi kauheen iso helpotuksen huokaus koska passi ja viisumi oli tallella!!!(meitä ollaan opastettu pitämään viisumia aina mukana kaiken varalta)Iso helpotus se kyllä oli..mutta se on aika kiero mysteeri että miten se tarjoilija oli ylipäätään löytänyt sen laukun, on hyvintodennäköistä että baarin omat tarjoilijat on varastaneet sen..koska heti kun läytöpalkkiota tarjotaan niin laukku löyty..kieroja nää meksikaanit!!
Mutta kuitenkin ei tämä episodi saanu meitä ajattelemaan pahaa siitä kaupungista tai meksikosta, näitä sattuu jokapuolella, esim ranskassa siellä rivieran tuntumassa..pitää olla vaan tarkempi vastaavaisuudessa.